.

27.1.2011

Stressipeikko Bing Bong

Tieto luo tuskaa, mutta voi se kyllä helpottaakin. Minulla oli tietysti rakennusprojektiin aidosti ja oikeasti lähdettäessä alustava kustannusarvio, joka toimii budjetin pohjana. Matkan varrella on kulut ja kustannukset tarkentuneet, ja yhä tästä tietysti tarkentuvat sitä mukaan kun saadaan lopullisia tarjouksia, sekä sopimuksia lyötyä lukkoon. Sähkötarvikkeiden hinnannousu ja kaiken mahdollisen hinnannousu ei ole tietenkään rakentajalle ilo uutinen. Lisäksi mutkan takana on varmasti tulossa joitakin yllätyksellisiä kuluja vastaan, siitäkin huolimatta, että tietoa olen kaivanut vähän joka puolelta, ja keskustellut monenlaisen ammattilaisen ja tekijän kanssa. Ainakin näin alkutaipaleella tuntuu siltä, että aika omillaan tässä projektissa ollaan. Siitäkin huolimatta, että virallisestikin vaadittava pääsuunnittelija on palkattu, ja vastaava mestari löytyy myös remmistä.






















Yksi pointti on tietysti se, että saatavilla oleva tieto voi olla aika ristiriitaistakin keskenään, riippuen siis siitä, että kenen kanssa keskustelee. Rakentamisessa jos jossain on monta erilaista mielipidettä ja toteutus tapaa tarjolla. Viranomaismääräykset luovat omat puitteensa, ja niiden tarkoitus on varmastikin toimia ohjenuorana. On kyllä mielenkiintoista kuulla kokeneempien näkemyksiä ja mielipiteitä. Niiden perusteella pitää sitten koittaa miettiä se omaan projektiin parhaiten sopiva toteutusmalli. Jälkikäteen voi ehkä sitten todeta, että tuliko tehtyä fiksuja valintoja. Ehkä kysymys sitten kuuluukin, että kannattaako ihmisen ylipäänsä rakentaa vain yhtä taloa? Kun vauhtiin pääsee, niin antaa mennä vaan...




















Stressipeikko nakertelee taloudellisessa mielessä, aikataulutuksessa ja siinä tuntemattomassa tekijässä. Se tuntematon böö on kaikkea sitä, mitä ei tiedä, eikä tunne, eikä osaa varautua. Vaikka pitäisi osata keskittyä juuri tähän mitä nyt on tekeillä, ja ottaa vain asia sekä askel kerrallaan. Antaisi siten myös hyvän tuurin ja onnellisten sattumien yllättää. Bring it on!

Alimmaisen kuvan olen ottanut Kiasman (2010) näyttelyssä Figure out! (Denise Grünstein)

9 kommenttia:

  1. Pieni stressihän on aina hyvästä, pitää vireessä ja ei anna tilaa herpaantumiselle :) Pidän sua edelleen melkoisena naisena kun tällaiseen projektiin lähdet yksin, hatunnosto.

    Minä olen niitä tyyppejä jotka toteavat juurikin niin, että mikäli virhearvioita on tullut tehtyä, niin ainahan sitä voi rakentaa uuden. :)

    VastaaPoista
  2. Stressi on kiva silloin, kun se pitää mielen virkeänä. Ikävä silloin, kun alkavat yöunet mennä. Kuulostaa kuitenkin siltä, että Sinulla on vielä mukavan stressin puolella.

    Ihailen kyllä tarmoasi ja taitoasi. Ja olisiko paikallaan vaihtaa mannerta? Täällä on tilaa ja tarvetta ihmisille, jotka ajattelevat suuresti ;)

    VastaaPoista
  3. Johannan ehdotus on raikas ja niin avara;-) Pysy nyt vain täällä lumen ihmemaassa. Jo sun ottamat talvikuvat paljastavat arktisen luonteesi!

    Stressi on hyväksi tiettyyn rajaan asti eli se on just tuo yöunimittari ja toinen on vatsa tai päänsärky.

    Minua hirvittäisi...,mutta olenkin niitä, joiden lasi on vain puoliksi täynnä eli siis osaan aina kuvitella kaiken pahimman mahdollisen...

    VastaaPoista
  4. Millainen aikataulu teillä muuten on suunniteltuna?

    VArmaan talon rakennuksessa, ihan kuin remontoinnissakin, pätee se, että ensimmäisellä kerralla vasta opetellaan ja tehdään kaikki mahdolliset virheet. Toisen kanssa olisi jo viisaampi.

    VastaaPoista
  5. Johanna: Pieni stressi juu : ) Täytyy koittaa pitää huolta, että stressipeikko pysyy sellaisena somana poikasena, eikä kasva jätti peikoksi.

    Sitkeät sissit yrittävät uudelleen! Mutta toivottavasti tästä ekasta taloyritelmästä tulee kuitenkin asuttava!

    Johanna: Stressi on vielä siellä paremman puolella. Yöllä uni maistuu, mitä nyt välillä päänsisäinen 3D suunnittelutoimisto pyörii talon tulevissa huoneissa.

    Mannerta voisi olla mukava vaihtaa, ainakin loman merkeissä. Mutta mitä-mitä, eikös sieltä juurikin löydy isosti ajattelevia??! : )

    Leena Lumi: Luonto on kaunis talvellakin. Kunhan tästä kevääseen päästään, niin paljastan sitten pajunkissan pehmeän puoleni : ))

    Niska ja vatsahermot kyllä muistuttavat olemassa olostaan, jos stressipiikki käy liian kovaksi. Täytyy koittaa pitää vastalääkkeet eli uni, ulkoilu ja ravinto myös kunnossa.

    Minäkin osaan kyllä kuvitella sen pahimman. Ehkä se on jonkinlaista varustautumista ja valmistautumista kohtaamaan isommankin vastuksen.

    Leena: Aikataulu on aika simppeli. Höm. Talo tulee toukokuun alussa ja sitä ennen on tietysti kaikki maansiirto ja perustushommelit valmiina (ei aloitettu vielä...). Me muutamme syksyllä! (<--statement)

    devorelebeaumonstre.:
    Thanks, I'll check it out!

    VastaaPoista
  6. Anne: käy nappaamassa blogistani Stylish Blog award -nappi, koska sitähän tämä blogisi nimenomaan on!!

    VastaaPoista
  7. Kyllä täällä näitä suurilla ajatuksilla varustettuja riittää. Mutta tarvetta on lisää! Vakavasti puhuen, alkaisi näyttää siltä että rakennusbusiness alkaa pikkuhiljaa kerätä vauhtia. Ne tontit jotka ovat olleet tyhjillään alkavat täyttyä ja yhä useammin näkyy talojen edessä "sold". Olen toiveikkaalla mielellä mitä talouteen tulee.

    VastaaPoista
  8. Johanna, kuulostaa hyvältä, että talous on lähtenyt siellä taas vetämään. Sillä on kuitenkin iso merkitys maailman talouteenkin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...